Kun lapsi sairastaa

Sairasta lasta ei voi tuoda varhaiskasvatukseen. Huoltajat merkitsevät lapsen sairauspoissaolon eVakaan mahdollisimman pian sairauden ilmettyä. Poissaolomerkintöjä ei korjata takautuvasti sairaudesta johtuviksi. Toivomme huoltajien kertovan varhaiskasvatuksen henkilöstölle tartuntataudeista (kuten vatsatauti, täit, kihomadot, streptokokki, märkärupi, syyhy), jotta epidemiakierre saadaan katkaistua mahdollisimman pian. 

Jos huoltaja tarvitsee todistuksen sairaan lapsen hoidon järjestämisestä työnantajaa varten, tulee hänen olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaisiin.

Jos lapsi sairastuu varhaiskasvatuspäivän aikana, siitä ilmoitetaan huoltajille ja lapsi tulee hakea pois mahdollisimman pian.

Jos lapselle sattuu tapaturma varhaiskasvatusyksikössä ja huoltajat vievät lapsen lääkäriin, annetaan heille varhaiskasvatusyksiköstä vakuutustodistus mukaan.

Varhaiskasvatukseen palaaminen sairastamisen jälkeen

Sairaan lapsen tulee saada riittävästi lepoa. Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen, kun hän jaksaa osallistua toimintaan ryhmässä eikä tartuntavaaraa ole. Lapsella tulee olla yksi kuumeeton tai oireeton päivä ennen varhaiskasvatukseen paluuta. Kuume ei ole ainoa ratkaiseva tekijä, vaan lapsen yleisvointi ratkaisee paluun. Jos lapsi on ollut vatsataudissa, tulisi hänen palata varhaiskasvatusyksikköön vasta kahden oireettoman päivän jälkeen. Suosituksena on, että myös vatsatautiin sairastuneen sisarukset ovat pois varhaiskasvatuksesta. Tarvittaessa terveydenhuollon ammattilainen määrittelee lapsen toipumisajan. Tarttuvien tautien eristämisaikaa tulee noudattaa. Tämän sivun oikeasta reunasta näet taulukon lasten tarttuvista taudeista. Lapsen poissaolotarve voi olla pidempi kuin eristämistarve

Lapsen lääkitseminen ja lääkkeen säilyttäminen

Lääkärin määrätessä sairaalle lapselle lääkettä, huoltajat voivat mahdollisuuksien mukaan toivoa pitkävaikutteista lääkettä. Lapsen palattua varhaiskasvatukseen antavat huoltajat tällöin lääkkeen kotona. Varhaiskasvatuksessa olisi kuitenkin hyvä olla tiedossa, jos lapsi saa esim. antibioottia kotona. Lääke annetaan varhaiskasvatusyksikössä vain silloin, jos lääkkeenantoajankohta on varhaiskasvatuspäivän aikana.

Varhaiskasvatuksessa voidaan antaa vain lääkärin määräämää reseptilääkettä. Huoltaja antaa lääkkeen alkuperäispakkauksessa ohjeineen henkilökunnalle sekä ohjeistaa lääkkeen antamisen ja säilytyksen. Henkilökunta kirjaa asiat ryhmän lääkehoitovihkoon ja huolehtii lääkkeen asianmukaisesta säilytyksestä. Lääkettä ei saa jättää reppuun tai lapsen naulakkoon (koskee myös esim. astmapiippua)

Lapsen pitkäaikaissairaus

Lapsen pitkäaikaissairauksia voivat olla esimerkiksi diabetes, astma, epilepsia, kuumekouristus, vaikeampi allergia tai muu pitkäaikaislääkitystä vaativa sairaus. Kullekin lapselle, jolle on välttämätöntä toteuttaa lääkehoitoa varhaiskasvatuspäivän aikana, laaditaan henkilökohtainen lääkehoidon suunnitelma. Lapsen ryhmän työntekijä (jolla on lääkehoitolupa) kutsuu koolle huoltajan/-t ja muut tarvittavat tahot lapsen lääkehoitosuunnitelman laatimiseksi.

Varhaiskasvatuksessa tehtävä lapsen sairauden hoitoon liittyvä suunnitelma päivitetään aina tarvittaessa ja ainakin toimintakausittain. Lapsen ikätaso huomioiden, lapsi voi osallistua oman lääkehoitosuunnitelmansa tekoon varhaiskasvatusyksikössä.

Mikäli lapsen pitkäaikaista lääkehoitoa ei toteuteta lainkaan varhaiskasvatuksessa, ei siitä laadita erillistä lääkehoitosuunnitelmaa. Huoltajien kuitenkin toivotaan kertovan mahdollisesta kotona annettavasta lääkityksestä lapsen oman ryhmän henkilöstölle.