Työläiskotimuseot
Nokian työläiskotimuseoiden rakennukset kertovat paikallisen työväestön asuinoloista 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteen molemmin puolin.
Ajankohtaista
Työläiskotimuseot on poikkeuksellisesti suljettuna kesäkauden 2024 vesikattosaneerausten vuoksi. Rakennusten perusparannukset tehdään Pirkanmaan maakuntamuseon ohjeistusten mukaisesti aikansa rakennustapojen hyödyntäen. Työn tilaaja ja toteuttaja on Nokian kaupunki.
Branderin torppa on avoinna kesällä 2024 sunnuntaisin 16.6.-11.8. klo 14-17. Branderin torppa löytyy osoitteesta Vikkulankatu 30, Nokia.
Tsaarinaikaista työläiskotia edustavat Sirenin mökin tummunut hirsirakennus ja sen pihapiiriin kuuluva savusauna-mäkiuuni. 1920 -luvun asuinoloja kuvaa keltainen Isonkiven-Järvisen mökki pienine talousrakennuksineen. Kumpikin on siirretty nykyiselle paikalleen Koskenmäestä Nokianvirran eteläpuolelta.
Työläiskotimuseoiden tarina
Nokian teollistuminen alkoi 1860-luvun lopussa paperitehtaan perustamisesta, jolloin Nokialla oli 681 asukasta. Ensimmäiset työväenasunnot yhtiö rakennutti aidatulle tehdasalueelle Nokianvirran tuntumaan. Lähelle Laajanojaa, nykyisen paperitehtaan portin tuntumaan syntyi myöhemmin punamullattujen tehtaan työväen asuntojen Punainen harju. Kun tehdas 1900-luvun alussa rakennutti Laajanojan toiselle puolen valkoisiksi maalattujen virkailija-asuntojen ryhmän, se sai nimekseen Valkoinen harju. Näitä kahta aluetta yhdisti Laajanojan ylittänyt Lemmensilta.
Tehtaita lähellä olleelle Harjulle alkoi muodostua työväen asutusalue, mistä maanomistajat Viikin kartano ja Penttilän talo vuokrasivat tontteja. Harjusta kasvoi vähitellen Nokian keskusta.
Koskenmäki Nokianvirran eteläpuolella oli vanhastaan paperitehtaalaisten asuinalue. Taloja omistivat sekä yksityiset että tehdas. Nokian työläiskotimuseon nykyiset rakennukset on siirretty Koskenmäestä. Nokia-Seura osti Martta Sireniltä paritupatyyppisen hirsimökin talousrakennuksineen osoitteesta Orelinkatu 8. Viikinharjun kupeeseen ne siirrettiin vuonna 1976.
Sirenin pirttiin kuuluvat tupa, keittiö, kamari ja lautarakenteinen porstua. Mökin ulkohirteen on veistetty vuosiluku 1885. Tuvan sisustus noudatteleekin tsaarinaikaista, 1800-luvun lopun asumisen mallia. Sirenin tuvassa esittäytyy erikoisuutena nokialainen ”vilttikulttuuri”: paperikoneessa käytetystä huovasta valmistettiin erilaisia käyttötekstiilejä; housuja, hameita, lapasia, tallukkaita, verhoja ja peitteitä.
Kolme vuotta myöhemmin seura siirsi Sirenin pirtin viereen Koskenmäen saunan tienhaarasta pakkarin mökin, joka sai takaisin vanhan nimensä Isonkiven-Järvinen. Isonkiven-Järvisen mökin kamari ja keittiö noudattelevat 1920- ja 1930-lukujen paperitehtaalaisten asumistapaa. Paperivilttiä on Isonkiven-Järviselläkin ja tehtaan koneremmiä, josta Utolankalliolta peräisin olevan pukkisängyn pohja on valmistettu. Mökin ulkoseinän emalikyltin kirjain B kertoo, että rakennus on kuulunut paperitehtaan taloihin.