Varautuminen

Jatkuvuudenhallinta on osa varautumista

Jatkuvuudenhallinta on osa varautumista ja sillä luodaan toimintatavat vakavia häiriötilanteita varten. Jatkuvuudenhallinta voi vähentää toimintakatkoista aiheutuvia kustannuksia, parantaa vastuuhenkilöiden kykyä toimia häiriötilanteissa, tehostaa yhteistoimintaa häiriöiden aikana ja nopeuttaa palautumista normaaliin toimintaan.

Nokian kaupungin jatkuvuudenhallintasuunnitelma (yleinen osa)

Valmiussuunnitelma on varautumisvelvoitteen mukainen suunnitelma, johon kirjataan varautumistoimenpiteet, vastuut, organisointi ja perustehtävät poikkeusoloissa ja pitkäkestoisissa häiriötilanteissa.

Nokian kaupungin valmiussuunnitelma (yleinen osa)

Toimivaltasäännökset, jotka koskevat toimivaltaa vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, on kirjattu Nokian kaupungin hallintosääntöön (38 § Kaupunginjohtajan tehtävät ja toimivalta, kohta 9). Hallintosäännön mukaan kaupunginjohtaja voi käyttää häiriötilanteiden aikana ja poikkeusoloissa hallintosäännön määräyksistä poiketen päätösvaltaa peruspalvelujen turvaamiseksi ja häiriö- ja poikkeustilanteen normalisoimiseksi, milloin asia koskee toimenpiteiden yhteensovittamista eri palvelualueiden välillä, taloudellisten resurssien tai henkilöstöresurssien suuntaamista, tiedottamista tai muuta häiriötilanteen hoitamiseksi välttämätöntä päätöstä. Lisäksi kaupunginjohtajalla on oikeus päättää kaupungin palveluiden vaatimista tilapäisistä muutoksista poikkeusolojen tai häiriötilanteen niin vaatiessa.

Nokian kaupungin hallintosääntö

Sähkönjakelu ja sähkökatkot

Sähköä on tuotettava joka hetki yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. Sähköpula katsotaan syntyneeksi, kun tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan kulutusta. Tällöin kulutusta joudutaan hetkellisesti rajoittamaan.

Lue lisää sähkönjakelusta ja sähkökatkoihin varautumisesta.

72 tuntia

72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille.

Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.

Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa ja lääkkeitä. Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa.

Kotitalouksien varautumisen merkitys on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Siksi jokaisen kannattaa varautua häiriötilanteisiin.

Tutustu konkreettisiin ja käytännöllisiin ohjeisiin:
https://72tuntia.fi

Väestönsuojat

Pirkanmaan pelastuslaitoksella on tietopaketti, johon on koottu väestönsuojiin liittyviä yleisiä kysymyksiä vastauksineen. Väestönsuojaan suojaudutaan vasta viranomaisen käskystä.

Tietoja väestönsuojelusta Pirkanmaalla ja yleisesti (Pirkanmaan pelastuslaitos)

Pelastuslaki määrittelee

Väestönsuojien rakentamisesta ja ylläpidosta säädetään pelastuslaissa. Lain mukaan väestönsuoja tulee rakentaa kaikkiin uusiin, vähintään 1200 neliömetrin asuinrakennuksiin. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten osalta väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden raja on 1500 neliömetriä.

Ylöjärven alueella on taloyhtiöiden ja muiden kiinteistöjen omia väestönsuojia. Niiden kunnosta ja käyttökuntoon saattamisesta vastaa kiinteistön omistaja. Kaupunki vastaa omista kiinteistöistään ja niissä olevista väestönsuojista.

Maaseudulla ja omakotialueilla ei yleensä ole väestönsuojia eikä asukkailla ole osoitettua suojapaikkaa. Näillä alueilla viranomaiset huolehtivat väestön suojaamiseen tarvittavista toimenpiteistä poikkeusoloissa mm. siirtämällä väestöä tai osoittamalla suojapaikan lähialueelta tilanteen niin vaatiessa. Mahdollisesti myös muitakin kuin varsinaisia väestönsuojia osoitettaisiin suojatiloiksi.

Väestönsuojat ja vuosihuolto

Kiinteistön omistaja vastaa väestönsuojan kunnosta ja ylläpidosta. Asuinkiinteistöjen ja työpaikkojen suojiin olisi hyvä nimetä kiinteistön käyttäjistä väestönsuojanhoitaja. Hänen tehtäviinsä kuuluu mm. vuosihuollon tekeminen ja toiminnan ohjaaminen suojautumistilanteessa. Vuosihuollon avuksi voidaan pyytää kiinteistönhoitajaa. Vuosihuollon lisäksi suojaan on tehtävä 10 vuoden välein tarkastus ja tiiveyskoe. Tarkastuksesta täytetään pöytäkirja, jonka viranomaiset voivat pyytää nähtäväksi palotarkastuksen yhteydessä.

Väestönsuojan säännöllisen huollon avulla varmistetaan, että suoja on aina toimintakunnossa. Suojan laitteet ja välineet on hyvä huoltaa ja tarkistaa vuosittain. Vuosihuolto on helppoa ja pienellä opastuksella kuka tahansa pystyy sen tekemään.

Uudenmaan Pelastusliitto on tuottanut maaliskuussa 2022 videon, jossa kerrotaan väestönsuojasta ja sen vuosihuollosta. Video on kaikkien käytössä ja jaettavissa vapaasti

Väestönsuoja ja vuosihuolto (9:16)