Tukea lapselle ja nuorelle
Lapsen ja nuoren elämässä voi tulla vastaan haasteita, joissa tarvitaan perheen ja muiden läheisten tuen lisäksi myös ammattilaisapua. Voit kertoa tilanteestasi lapsen tutulle työntekijälle tai ottaa yhteyttä muihin auttaviin tahoihin.
Huoli lapsen kasvusta ja kehityksestä
Ristiriidat perheessä
Koulunkäynti- ja oppimisvaikeudet
Kiusaaminen
Lapsen tai nuoren mielen oireilu
Syömishäiriöt
Kun perheeseen syntyy vammainen lapsi
Päihde- ja muut riippuvuusongelmat
Lähisuhdeväkivalta ja seksuaalirikokset
Huoli lapsen kasvusta ja kehityksestä
Lapset kasvavat ja kehittyvät kukin omassa tahdissaan ja yksilölliset erot voivat olla suuria. Vanhemmalle saattaa herätä huoli, jos oma lapsi ei vielä osaa samoja taitoja kuin ikätoverinsa. Jos olet huolissasi lapsesi kasvusta ja kehityksestä, ota yhteyttä lastenneuvolaan, varhaiskasvatuksen henkilökuntaan tai kouluterveydenhoitajaan.
Pirkanmaan hyvinvointialue vastaa neuvolan ja kouluterveydenhuollon palveluista.
Hyödyllisiä linkkejä:
- Nepsy-arki – Perheiden Nokia -sivulle on koottu tietoa ja palveluita lapsen neuropsykiatrisiin haasteisiin.
- Mannerheimin lastensuojeluliiton vanhempainnetistä löydät luotettavaa tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä ikävuosittain.
- Vanhempainpuhelimessa tai -chatissa voit keskustella koulutetun päivystäjän kanssa mistä tahansa vanhemmuuteen liittyvästä asiasta nimettömästi ja luottamuksellisesti.
Ristiriidat perheessä
Kaikissa perheissä tulee riitoja ja erimielisyyksiä. Ristiriidat kuuluvat elämään ja niitä voidaan ratkoa yhdessä. Jos riitely on kuitenkin jatkuvaa ja kodin ilmapiiri muuttuu painostavaksi, ei kenelläkään ole hyvä olla.
Tukea perheen ristiriitoihin
- Pirkanmaan hyvinvointialueen sosiaalisen tuen palveluista saat ohjausta, neuvontaa ja keskusteluapua.
- Nokian seurakunnan diakoniatyöntekijä tukee ja auttaa perhettä elämän erilaisissa kriisitilanteissa. Palvelu on tarkoitettu kaikille nokialaisille.
- Vinkkejä rakentavaan riitelyyn löydät Mannerheimin Lastensuojeluliiton verkkosivuilta.
Koulunkäynti- ja oppimisvaikeudet
Moni lapsi ja nuori tarvitsee koulunkäyntiin ja oppimiseensa tukea. Jos olet huolissasi lapsesi koulunkäynnistä tai oppimisesta, ota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteyttä lapsesi luokanopettajaan tai -valvojaan. Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeää ja yhteisessä keskustelussa voidaan miettiä sopivia tapoja tukea oppilasta koulussa ja kotona.
Perusopetuksessa noudatetaan kolmiportaisen tuen mallia.
Mitä vanhempi voi tehdä, jos lapsen koulunkäynnistä ja oppimisesta on huolta?
- Huolehdi arjen peruspilareista: riittävä uni ja lepo, syöminen ja liikkuminen. Varmista myös, etteivät älylaitteet haukkaa liian isoa osaa lapsen tai nuoren arjesta.
- Ole kiinnostunut lapsen tai nuoren koulunkäynnistä. Osallistu vanhempainiltoihin ja puhu koulusta lapselle positiiviseen sävyyn, vaikka haasteita ilmenisi.
- Auta lasta tai nuorta läksyissä ja kokeisiin valmistautumisessa.
- Ole tarpeen mukaan yhteydessä opiskeluhuoltoon. Pirkanmaan hyvinvointialue vastaa opiskeluhuollon palveluista.
- Tee yhteistyötä opettajan ja muiden lapselle tärkeisten aikuisten kanssa.
Kiusaaminen
Kiusaaminen ja kiusatuksi tuleminen tai sen pelko tuottavat huolta monelle lapselle, nuorelle ja vanhemmalle. Kiusaamisella tarkoitetaan tahallista ja toistuvaa toisen epämiellyttäväksi kokemaa psyykkistä tai fyysistä toimintaa. Riidasta kiusaamisen erottaa kiusaajan ja kiusatun välinen vallan epätasapaino: vahvempi tai vahvemmat alistavat puolustuskyvytöntä. Riidat ovat ohimeneviä, eikä niiden kohteeksi aina joudu yksi ja sama lapsi.
Kiusaamista esiintyy kaikkialla ja iso osa siitä tapahtuu internetissä tai sosiaalisessa mediassa: chateissa, keskustelupalstoilla, peleissä ja sosiaalisessa mediassa.
Aikuisilla on suuri vastuu kiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja siihen puuttumisessa.
Mitä voin tehdä kotona?
- Aseta kiusaamiselle nollatoleranssi jo ihan pienestä lapsesta alkaen. Ei saa kiusata eikä katsoa kiusaamista sivusta siihen puuttumatta.
- Ole tietoinen lapsen kaveripiiristä ja tutustu myös lapsen kavereiden vanhempiin.
- Tue lasta sosiaalisissa suhteissa ja opeta sosiaalisia taitoja. Mahdollista lapsen kaverisuhteiden muodostumista ja ylläpitoa.
- Kannusta lasta ja nuorta kertomaan mieltä painavista asioista luotettavalle aikuiselle.
- Kuuntele lasta tarkasti ja keskustele hänen kanssaan kiusaamisesta ja kiusatuksi tulemisesta eri näkökulmista. Älä vähättele lapsen kokemusta esimerkiksi sillä, että ”kaikki tulevat joskus kiusatuiksi” tai ”pitäisi oppia puolustamaan itseään”.
- Opeta lapselle nettietikettiä ja valvo hänen toimintaansa netissä.
Kiusatuksi tuleminen
Kiusaaminen on aina väärin ja siihen on puututtava välittömästi. Kiusaamistapausten selvittäminen on aina aikuisten vastuulla.
Lasten ja nuorten voi olla vaikea ottaa kiusatuksi tulemista puheeksi aikuisten kanssa. Kiusatuksi joutumisesta saatetaan kokea häpeää tai pelätään, että aikuiselle kertomisesta ei ole apua, vaan kiusaaminen päinvastoin pahenee entisestään. Jos kiusaaminen tapahtuu sosiaalisen median foorumissa, saattaa lapsi tai nuori pelätä vanhempien kieltävän sovelluksen tai kännykän käytön.
Mitä vanhempi voi tehdä, jos lasta kiusataan?
- Pysy itse rauhallisena ja selvitä, mitä on tapahtunut. Kiitä lasta tai nuorta siitä, että hän kertoi asiasta.
- Ole tukena. Älä syyllistä.
- Puutu kiusaamiseen.
- Jos kiusaaminen on tapahtunut vapaa-ajalla, voit ottaa yhteyttä kiusaajien vanhempiin.
- Jos kiusaaminen on tapahtunut varhaiskasvatuksessa tai koulussa, ole yhteydessä opettajaan.
- Jos kiusaaminen on tapahtunut harrastuksessa, ole yhteydessä harrastusryhmän ohjaajaan.
- Seuraa tilannetta ja ole tukena lapsellesi.
- Hae tarvittaessa apua lapselle tai nuorelle: Pirkanmaan hyvinvointialue
Tukea ja lisätietoa:
- Kiusaamisen vastainen toiminta Nokian kaupungin perusopetuksessa
- Tukea perheen huoliin ja kriiseihin – Mannerheimin Lastensuojeluliitto
- Kiusaaminen netissä – Mannerheimin Lastensuojeluliitto
- Rikosuhripäivystys
- Turvallisesti netissä – Kyberturvallisuuskeskuksen opas vanhemmille
Lapsen tai nuoren mielen oireilu
Vanhemmat huomaavat usein lapsen käytöksestä ja tunneilmaisusta ensimmäisinä, jos lapsella on jokin pielessä. Aikuisen läsnäolo sekä avoin ja rehellinen keskustelu lapsen tuntemuksista voivat auttaa. Vanhemmat voivat myös puhua lapsen tilanteesta jonkun toisen, lapsen elämässä mukana olevan aikuisen kanssa. Lapselle tuttu ja turvallinen aikuinen voi vanhempien lisäksi olla esimerkiksi hoitaja, opettaja tai harrastuksen ohjaaja.
Vanhempien oma pitkäaikainen huolestuminen lapsen voinnista on riittävä syy hakea lapselle ammattiapua. Pirkanmaan hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä.
Lisätietoa lasten ja nuorten mielenterveydestä:
Syömishäiriöt
Syömishäiriöt ovat mielenterveyden häiriöitä, joissa ihmisen suhde ruokaan, omaan kehoon tai liikkumiseen häiriintyy ja alkaa vaikuttaa haitallisesti terveyteen. Syömishäiriöt voivat rajoittaa elämää ja arkea monin eri tavoin. Syömishäiriö vaikuttaa huomattavasti myös sairastuneen lähipiiriin. Syömishäiriöt puhkeavat usein nuoruusiässä.
Syömishäiriöitä on useita erilaisia. Tunnetuimpia lienevät anoreksia ja bulimia. Suuri osa syömishäiriöistä lukeutuu kuitenkin niin sanotuksi määrittämättömäksi syömishäiriöksi. Myös ortoreksia, ARFID (avoidant/restrictive food intake disorder) ja ahmintahäiriö ovat syömishäiriöitä.
Syömishäiriössä oireilu voi olla mitä tahansa syömisen voimakkaasta rajoittamisesta hallitsemattomaan syömiseen – tai ulospäin täysin terveeltä vaikuttavaa syömistä. Ratkaisevaa ei ole se, mitä syö ja kuinka paljon tai minkä kokoinen on, vaan minkälaiset ajatukset ohjaavat ja hallitsevat syömistä ja omaan kehoon suhtautumista.
Yhteistä syömishäiriöille ovat itseinhon, ahdistuksen ja masennuksen tunteet sekä eristäytyminen muista. Syömishäiriö aiheuttaa sairastuneessa usein häpeää ja sairaudentunnottomuutta. On tavallista, että oireilua piilotellaan tai vähätellään eikä oireilun vakavuutta siksi tunnisteta.
Syömishäiriöön ja syömiskäyttäytymisen lieviinkin pulmiin kannattaa hakea apua mahdollisimman varhain. Usein sekä sairastunut että hänen perheensä tarvitsevat ammattiauttajan apua. Ensisijaisesti voit olla yhteydessä omaan koulu- tai opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajaan.
Pirkanmaan hyvinvointialue vastaa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä.
Lisätietoa ja tukea:
Kun perheeseen syntyy vammainen lapsi
Kun perheeseen syntyy vammainen lapsi, koko perheen arki muuttuu ja uuteen elämäntilanteeseen sopeutuminen vaatii aikaa. Tavanomaisen lapsiperhearjen lisäksi vanhemmat huolehtivat lapsen hoitoon ja kuntoutukseen liittyvistä asioista yhteistyössä ammattilaisten kanssa.
Tukea ja tietoa:
- Vammaispalvelut – Pirkanmaan hyvinvointialue
- Verneri on valtakunnallinen, kehitysvamma-alan toimijoiden yhteinen verkkopalvelu. Sivuilla on monipuolisesti tietoa kehitysvammaisuuteen liittyvistä asioista. Voit myös keskustella ja kysyä neuvoa asiantuntijoilta.
Vertaistukea ja vaikuttamismahdollisuuksia:
- Nokian vammaisneuvostossa on mukana vammaisten, heidän omaistensa, vammaisjärjestöjen ja kaupungin edustajia.
- Nokian Kehitysvammaisten Tuki ry on kehitysvammaisten, heidän omaistensa ja tukijoidensa yhdistys.
- Nokian Invalidit ry on tuki- ja liikuntaelinvammaisten ihmisten yhdistys.
- Valtakunnalliset vammaisalan järjestöt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla kootusti
- Erityinen sisaruus -sivusto tarjoaa tietoa ja vertaistukea liittyen vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön sisaruuteen. Sivustolle on koottu myös vinkkejä läheisille sisarusten tukemiseen.
Päihde- ja muut riippuvuusongelmat
Yhden perheenjäsenen päihde-, peli-, rahapeli-, seksi- tai muu riippuvuusongelma vaikuttaa koko perheeseen. Päihdelinkki tarjoaa luotettavaa tietoa päihteistä ja riippuvuuksista.
Vanhempi, miten alkoholinkäyttösi vaikuttaa lapseen?
- Pirkanmaan hyvinvointialue vastaa mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestämisestä.
- Lasinen lapsuus -sivusto tarjoaa tietoa ja tukea vanhempien haitallisesta alkoholinkäytöstä. Sivustolla olevien testien avulla vanhempi voi pohtia, onko oma alkoholinkäyttö lapsen kannalta haitallista.
Kun nuori kiinnostuu päihteistä
- Mannerheimin lastensuojeluliiton Vanhempainnetistä saat vinkkejä tilanteeseen, kun nuori kiinnostuu päihteistä. Sivustolla voit tutustua myös Kissa pöydälle – puhu alkoholista nuoren kanssa -oppaaseen.
- Mielenterveystalosta löydät tietoa nuorten päihteidenkäytöstä ja sen riskeistä.
Oletko huolissasi lapsen tai nuoren riippuvuuksista?
Jos olet huolissasi lapsen tai nuoren riippuvuuksista, ota yhteyttä Pirkanmaan hyvinvointialueen palveluihin.
Lähisuhdeväkivalta ja seksuaalirikokset
Lähisuhdeväkivalta on läheisissä suhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Lähisuhdeväkivalta voi olla fyysistä, henkistä, seksuaalista, taloudellista, uskonnollista, kulttuurista väkivaltaa, kaltoinkohtelua tai laiminlyöntiä. Myös lapsen fyysinen kurittaminen on lailla kiellettyä ja vahingollista lapselle.
Lähisuhdeväkivalta voi kohdistua kumppaniin, lapseen, vanhempaan tai muuhun läheiseen. Usein koko lähipiiri altistuu väkivallan vaikutuksille. Lähisuhdeväkivallalla on pitkäaikaisia seurauksia uhrille, väkivaltaa nähneelle ja väkivallan tekijälle. Siksi on tärkeää hakea ajoissa apua kaikille osapuolille:
- Jos epäilet, että lapsi tai alaikäinen nuori on joutunut fyysisen rankaisemisen, seksuaalisen väkivallan tai muun väkivallan kohteeksi, ota yhteyttä lastensuojelun päivystykseen.
- Lähisuhdeväkivaltaa nähneelle lapselle ja hänen perheelleen saat apua lapsiperheiden palveluohjauksesta.
Pirkanmaan hyvinvointialue vastaa lastensuojelun päivystyksen ja palveluohjauksen järjestämisestä.
Kehoni on minun -opas tarjoaa tukea lapsiin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän, houkuttelun ja seksuaaliväkivallan käsittelemiseen lapsen kanssa.