Halkoniemeen istutettiin uhanalaisia kynäjalavia
Nokian Halkoniemeen täydennysistutettiin paikallisesta luonnonkannasta kasvatettuja uhanalaisia kynäjalavia. Monimuotoisuutta vahvistava yhteistyöhanke on lajissaan ensimmäinen.
Nokian Halkoniemessä istutettiin torstaina marraskuun 7. päivä kynäjalavan taimia. Vaikka talvi meinasikin jo yllättää, oli maa sula. Taimet ovat kasvaneet Villi vyöhyke ry:n hoivissa jo usean vuoden ajan ja nyt niiden on aika asettua aloilleen osaksi Halkoniemen rantalehtoa. Taimet palaavat kotiin, sillä ne on kasvatettu Halkoniemessä kasvavien kynäjalavien siemenistä.
─ Haimme hankkeelle luvan ELY-keskuksesta. Lupa on tarpeen, sillä kynäjalava on uhanalainen ja rauhoitettu. Kynäjalavan siemeniä ei saa kerätä ilman viranomaisen lupaa. Hanke on poikkeuksellinen, eikä Elyssä oltu käsitelty vielä vastaavia hakemuksia. Lupa kuitenkin heltisi ja jatkossa myös nämä luonnonkantaa olevat taimet ovat rauhoitettuja, Jere Nieminen Villi vyöhyke ry:stä kertoo.
Vaivalla kasvatettuja arvotaimia ei haluta syöttää heti rusakoille tai kauriille ja sen vuoksi taimet saivat ympärilleen suojaukset kaupungin puistoyksikön toimesta. Nyt istutettiin yli kaksikymmentä suurinta taimea, noin puolet kasvatetuista. Istutettavaa jää vielä tulevillekin vuosille.
─ Edelleen valitettavasti näkee, että kynäjalavan taimia saatetaan rannoilta karsia. Kaupungin maalta ei kuitenkaan saa ilman lupaa raivata puita, eikä edes taimia. Rauhoitetuista lajeista nyt puhumattakaan, vastaava puistopuutarhuri Harri Sallinen Nokian kaupungilta toteaa.
Suojausten lisäksi alueelle asennetaan lajinimikylttejä. Hankkeella vahvistetaan alueen monimuotoisuutta ja annetaan luonnolle takaisin menetyksiä, joita taimien mahdollinen tahatonkin karsiminen rannoilta on aiheuttanut.
Kokemukset käyttöön
Villi vyöhyke on yhdistys, joka tekee kaupunkien ja viranomaisten kanssa yhteistyötä esimerkiksi rakennettujen kaupunkiympäristöjen luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Alkuvuosien erilaisille alueille omin päin kylvetyistä ketokasvien siemenistä, eli niin sanotuista sissiniityistä, on siirrytty suunnitelmalliseen yhteistyöhön. Esimerkiksi Tampereella yhdistys on perustanut pölyttäjiä hyödyttäviä luonnonkasviniittyjä muutoin monimuotoisuuden kannalta yksitoikkoisille nurmikoille. Nokialla Villi vyöhyke on perustanut kouluniityn Harjuniityn koululle.
Kynäjalavahanke on pilottihanke, jonka oppeja voidaan hyödyntää myös jatkossa.
─ Harvinaisista kasvilajeista on jäljellä vain rippeet, mutta niiden selviämistä pullonkaulasta voidaan avustaa siemeniä keräämällä ja taimia kasvattamalla. Ilmasto on muuttumassa jalopuille taas suotuisammaksi, siis jos ne vain selviävät sinne saakka, Nieminen toteaa.
Kynäjalava kuuluu jalopuihin, jotka ovat olleet jääkauden jälkeisellä lämpökaudella 7 000─4 000 vuotta sitten huomattavasti nykyistä yleisempiä ja laajemmalle levinneitä. Sittemmin ilmasto on viilentynyt ja jalopuiden lisääntyminen on vaikeutunut. Myös rantojen käyttö ja rakentaminen on hävittänyt kynäjalavalle otollisia elinympäristöjä, rantalehtoja ja tulvametsiä.
Uhanalaisuus tarkoittaa, että laji on vaarassa hävitä kokonaan pidemmällä aikavälillä. Mitä pienempi lajin esiintymisalue on, sitä suurempi vaara esiintymillä on hävitä myös ulkoisen tekijän, esimerkiksi myrskyn, tuholaisten tai tautien takia. Pieni yksilömäärä tarkoittaa myös kapeaa geneettistä perimää, jolloin lajin sopeutumiskyky muuttuviin olosuhteisiin voi olla heikko.
Tunnista rauhoitettu kynäjalava
Kynäjalavan kasvutapa on pysty, tosin avoimella paikalla se voi kasvaa pallomaisemmaksikin. Kynäjalavan 7─15-senttinen, päältä kiiltävä lehti on toispuoleinen, sahalaitainen ja sen alapinta on harmahtava ja pehmeäkarvainen. Lehtiruodista haarautuu 12─16 haaratonta sivusuonta, siinä missä vuorijalavan sivusuonet haarautuvat. Kynäjalava kasvaa tulvarannoilla, kun taas vuorijalavaa tavataan yleensä kuivemmilla paikoilla kivennäismailla. Myös vuorijalava on vaarantunut ja rauhoitettu.
─ Nokialla esiintyy luonnonvaraisena sekä kynäjalavia että vuorijalavia. Niistä on syytä olla ylpeitä, Nokian kaupungin ympäristönsuojelusuunnittelija Anne Hirvonen sanoo.
Kynäjalava on rantalehtojen jalopuu, jota esiintyy lähinnä Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden ja Pyhäjärven Kuloveden rannoilla. Kynäjalava on koko maassa rauhoitettu, uhanalainen laji, joka on luokiteltu vaarantuneeksi. Rauhoitus koskee kaikkia kasvin osia.
Kuvat: Nokian ympäristönsuojeluyksikkö, ellei toisin mainita.