Harjuniitty: Usein kysytyt kysymykset

Tonttien myynti ja vuokraus

1. Voinko hakea useampaa omakotitonttia samalla hakukerralla?
Kyllä, mutta kannattaa valita vain niitä tontteja, joille on valmis rakentamaan jos arpa osuu kohdalle.

2. Voiko samasta taloudesta lähettää useamman hakemuksen?
Hakemuksia hyväksytään vain yksi ruokakuntaa kohden. Hakemukset tarkastetaan ennen arvontaa (esim. sama sukunimi tai sama osoite). Mikäli arvonnan jälkeen paljastuu, että samaan ruokakuntaan on menossa useampi tontti, vain ensiksi arvonnassa tullut tontti otetaan mukaan luovutuspäätökseen.

3. Voiko tonttihakemuksen perua hakuajan päätyttyä ennen arvontaa ilman peruutusmaksua?
Hakemuksen voi perua kuluitta ennen arvontatilaisuuden alkua. Arvonnan jälkeen tehdyistä peruutuksista laskutetaan 1000 euron peruutusmaksu, vaikka saatu tontti ei hakijalle sopisikaan. Kannattaa siis hakea vain niitä tontteja, joille on valmis rakentamaan.

4. Jos haluan vuokrata ensin tontin vaikka vain vuodeksi tai rakennusajaksi, hyvitetäänkö maksettua vuokraa tontin lunastushinnasta vai maksetaanko tontista täysi hinta?
Vuokraa ei hyvitetä. Tontin myyntihintaa tarkistetaan aina vuodenvaihteen jälkeen elinkustannusten keski-indeksillä.

Rakennusvalvonta ja kaavamääräykset

1. Kuinka pitkä rakennusluvan käsittelyaika Nokialla on tällä hetkellä?
Rakennusluvan käsittelyaika on noin kahdesta viikosta kuukauteen.

2. Saako Harjuniittyyn rakentaa hirsitalon?
Hirsitalon kyseessä ollen tulee huomioida kaavamääräys suoranurkkaisuudesta ja -seinäisyydestä eli risteävien hirsien päät eivät saa jatkua nurkka- tai seinäliitoksen yli. Käytännössä tämä tarkoittaa siis lohenpyrstöliitoksin tai ns. citynurkalla toteutettua hirsitaloa.

3. Saako tontille, jossa on asemakaavassa roomalainen luku II (kaksi), rakentaa 1-kerroksista taloa?
Harjuniityssä oleville tonteille voi jokaiselle rakentaa myös yksikerroksisen talon.

4. Jos kaavamerkinnöissä kakkonen on alleviivattu, saako tontille kuitenkin rakentaa yksikerroksisen talon?
Osalla Harjuniityn vanhemmista tonteista on näitä alleviivattuja kerroslukuja ja niitä tulee noudattaa.

5. Voiko Harjuniittyyn rakentaa 1,5-kerroksista taloa?
Sallittu kerrosluku määräytyy kortteleittain tai tonteittain asemakaavamääräyksen mukaan. Esim. merkintä 1½ tai II sallii 1,5-kerroksisen ratkaisun rakentamisen.

6. Voiko rakennukset sijoittaa osin kaavaan merkittyjen rakennusalojen ulkopuolelle?
Rakennusalat ovat sitovia ja rakennukset tulisi sijoittaa niille. Rakennusluvan yhteydessä voidaan myöntää vähäisiä poikkeuksia rakennusalan rajasta perustelluista syistä. Rakennuksen pohjan muoto voi olla muukin kuin suorakaide. Toki myös pohjamuodoltaan yhtenevät rakennukset ovat yleensä ulkonäöltään hyvinkin erilaisia. Kaikki merkittävät poikkeamiset määräyksistä toivotaan esitettäväksi rakennusvalvontaan hyvissä ajoin ennen rakennusluvan jättämistä, jotta varsinainen käsittely olisi mahdollisimman ripeää. Lisätietoja voi tiedustella kaupungin rakennusvalvonnasta.

7. Voiko talon asettelu tontilla olla muu kuin kaavaan ehdotettu, jos talo olisi perustellusti parempi toisessa kohdassa ja muut asettelua koskevat määräykset otetaan huomioon?
Edellisen kohdan mukaan rakennuksen sijaintia tontilla ei saa edes perustellusta syystä mielivaltaisesti muutella. Kaavoittaja on harkinnut alueen kokonaisuutena ja merkittävät poikkeukset edellyttävät yleensä erillisen poikkeamisluvan myöntämistä.

8. Voiko saunan rakentaa tietyn kokoisena rakennusalueen ulkopuolelle?
Talousrakennuksia voidaan yleensä muualla kuin kadun puolella hyväksyä sijoitettavaksi kokonaankin rakennusalan ulkopuolelle. Edelleen poikkeamisen tulee olla perusteltu ja kokonaisuuteen soveltuva.

9. Mitä tarkoitetaan yhtenäisellä enimmäispituudella? Voidaanko esim. kulkuaukotuksella vähentää rakennuksen/rakennusten enimmäispituutta?
Yhtenäisellä enimmäispituudella tarkoitetaan rakennuksen pysty- tai sivusuunnassa porrastamatonta pituutta, jota ei muutoinkaan ole visuaalisesti jaksoteltu. Pelkkä kulku- tai muu aukotus ei jaksotukseksi yleensä riitä, vaan se edellyttää esim. julkisivun sisäänvetoja, ulokkeita tai katoksia tai julkisivumateriaalin tai -värin muutoksin yhtenäisyyden katkomista.

10. Saako asentaa maalämmön? Keräättekö asiasta ennakkotietoa, vai selviääkö asia ”nopeusjärjestyksessä”?
Maalämpöjärjestelmän rakentaminen on mahdollista. Lupahakemuksessa esitetään maalämpökaivon etäisyys naapurin rajasta ja naapurin kuulemisessa naapuri voi ottaa sijoitukseen kantaa. Suosituksen mukaan maalämpökaivojen välisen etäisyyden tulisi olla 15 metriä ja etäisyyden rajasta 7,5 metriä ja tätä suositusta on noudatettu. Vinoporattu maalämpökaivo voi sijoittua lähemmäksi rajaa.

Katto

1. Jos katon tulee olla muu kuin harjakatto, mutta vähintään kaksilappeinen, tarkoittaako se, että tähän hyväksytään esimerkiksi murrettu harjakatto?
Murrettu harjakatto hyväksytään tällaisilla tonteilla Harjuniityssä. Jos kaava määrää kattomuodoksi harjakaton, rakennuksessa tulee olla pääosin harjakatto.

2. Harjuniityn kaavassa on katon harjan suunta määritelty. Voiko tonteille rakentaa L-mallisen talon vai täytyykö sen olla suorakaiteen mallinen?
L-mallisen talon rakentaminen on mahdollista. Tällöin rakennuksen pääharjan suunnan tulee olla asemakaavan mukainen.

3. Kortteleissa 130 ja 131 pitää olla kaavan mukaan muu kuin harjakatto. Ovatko siis muutkin harjakattomallit, kuten epäsymmetrinen harjakatto ja murrettu harjakattokin kiellettyjä? Jos ovat niin, mikä katto näissä kortteissa sallitaan?
Harjakatossa katon lappeet kohtaavat katon korkeimmassa kohdassa, näin myös epäsymmetrisen harjakaton tapauksessa. Murrettu harjakatto eli vastapulpettikatto ei ole harjakatto ja se voidaan hyväksyä näillä tonteilla.

4. Aiemmin on ollut mahdollista vaihtaa esim. katon väri, jos koko kortteli tekee saman päätöksen. Onko käytäntö edelleen sama katon värin osalta? Entä katon mallin osalta? Miten tämä tapahtuu käytännössä? Joutuvatko tällaisessa tapauksessa kaikki esim. hakemaan sitten poikkeuslupaa vai kuinka? Tuleeko ylimääräisiä kustannuksia?
Aikaisempi käytäntö vesikatteen värin muutoksesta on alueen kaavoittajan kanssa todettu edelleen mahdolliseksi harkita. Kaikkien korttelista tontin ostaneiden, vuokranneiden tai varanneiden tulee allekirjoittaa yhteinen sitoumus värimuutoksesta, niin pyyntö käsitellään rakennusvalvonnan ja kaavoittajan kesken. Lähes aina vastaava pyyntö voidaan hyväksyä. Mikäli yksikin tontti jää pois yhteisestä sitoumuksesta (oma tahto tai varaamaton tontti), ei muutosta hyväksytä. Kattomuodon osalta ei vastaavaa yhteistä sitoumusta ole harkittu eikä yksittäiselle tontille todennäköisesti tulla poikkeamislupaa hyväksymään. Käytännössä tämä värin muutos hyväksytään rakennusluvan yhteydessä vähäisenä poikkeuksena määräyksistä jokaisessa lupapäätöksessä. Katteen väri kirjataan poikkeuksena lupahakemukseen ja em. yhteinen sitoumus liitetään hakemukselle. Tästä muutoksesta ei tule korotusta lupamaksuun.

Kunnallistekniikka ja infrarakentaminen

1. Onko Nokian kaupunki teettänyt maaperätutkimusta alueelta?
Kaupunki ei ole tehnyt maaperätutkimuksia omakotitonteille, vaan maaperätutkimukset tehdään ainoastaan teiden ja katujen alueilta. Harjuniitty on pääsääntöisesti kalliopohjaista aluetta.

2. Kärsivätkö jo valmiit rakennukset viereisten tonttien kallioräjäytystöistä?
Jos ja kun räjäytystöitä tekee asiantunteva ammattilainen, ei lähirakennuksillekaan yleensä aiheudu vaurioita. Tätä louhintaurakoitsija valvoo esim. asentamalla tärinämittareita lähirakennuksiin ja etukäteen dokumentoimalla valmiit rakenteet.

3. Onko  tonteilla tarvetta tonttikohtaiselle jäteveden pumppaamolle?
Jätevedenpumppaamo tarvitaan, jos viemäröidään padotuskorkeuden alapuolisia tiloja. Tonttikohtaisia padotuskorkeuksia voi tiedustella Nokian Vesi Oy:n vesihuoltoinsinööri Joonas Halliselta.

4. Miten etäälle korttelin 120 äänivalli tulee tonttien rajasta (hulevesien hoito)? Koska äänivalli on valmis? Miten vallin maisemointi ja hoito on tarkoitus hoitaa?
Maisemavallin korkeus on osoitettu kaavassa ja siitä tulee noin 1/3-luiskalla vallitsevaan maanpintaan. Etäisyys tonttien rajoista vaihtelee maanpinnan muotojen mukaan. Valli metsitetään.

Harjuniityn palvelut

1. Riittääkö Harjuniityn koulun ja päiväkodin kapasiteetti koko Harjuniityn suunnitellulle asukasmäärälle?
Koululainsäädännön mukaan oppilaalle on tarjottava koulupaikka lähikoulustaan, joten lähtökohtana on, että kaikki oppilaat mahtuvat kouluun. Harjuniityn alueen lapset ovat mahtuneet Harjuniityn ja Lauttalan päiväkodin Kämppätien ryhmään, jotka molemmat sijaitsevat Harjuniityn alueella. Harjuniityn pohjoispuolelle avataan tammikuussa 2023 uusi yksityinen Verkanappulat-päiväkoti. Lisäksi alueella toimii kunnallisia ja yksityisiä perhepäivähoitajia.

2. Onko Harjuniityn pohjoisosaan suunnitteilla uutta leikkipuistoa nykyisen, eteläosassa sijaitsevan Tuurenpuiston leikkipuiston lisäksi?
Harjuniityn kaavaluonnoksessa on neljä leikki- ja oleskelualueeksi varattua alueen osaa. Pohjoisosassa alue on Tähtitaivaankadun varressa, mutta leikkipuiston rakentaminen ei ole vielä mukana kaupungin investointiohjelmassa. Seuraavaksi Harjuniittyyn on suunnitteilla Kosmoksenpuisto, joka rakennetaan Kuunkadulta lähtevän kävelytien varteen arviolta vuonna 2024.