Hinttalan historiaa
Nokian museot koostuvat kahdesta rakennusryhmästä, Hinttalan tilan pihapiiristä sekä työläiskotialueesta. Hinttalan rakennusryhmä kertoo 1800-luvulla vallinneesta ja pitkälle 1900-luvullekin ulottuneesta talonpoikaisesta asumiskulttuurista. Alkuperäisellä paikallaan oleva Hinttala kuului Kankaantaan kylän taloihin.
Nokianvaltatien toisella puolella sijaitsevan Nokian työläiskotimuseon rakennukset avaavat paikallisen työväestön asuinoloja 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteen molemmin puolin. Tsaarinaikaista työläiskotia edustavat Sirenin mökin tummunut hirsirakennus ja sen pihapiiriin kuuluva savusauna-mäkiuuni. 1920-luvun asuinoloja kuvaa keltainen Isonkiven-Järvisen mökki pienine talousrakennuksineen. Kumpikin on siirretty nykyiselle paikalleen Koskenmäen alueelta Nokianvirran eteläpuolelta.
Hinttalan historiaa
Vanha valtamaantie, Turuntie, on kulkenut suurin piirtein nykyisen Pirkkalaistien kohdalla vuosisadat. Kun sieltä katsoo pohjoiseen, edessä on harju eli kangas, jonka taakse muodostui Kankaantaustan eli Kankaantaan kylä. Hinttala oli yksi vauraan Kankaantaan kylän taloista. Varhaisin tieto Hinttalan asukkaista on löydettävissä jo 1400-luvulta. Isännistä vanhin asiakirjatieto on 1540-luvulla käyttöön otetuissa ensimmäisissä maakirjoissa. Tuolloin Kankaantakana oli kymmenen talonpoikaistaloa.
1680-luvulla Ruotsi-Suomessa toteutettiin ruotujakolaitos. Uudessa järjestelyssä Hinttala nimitettiin sotilasvirkataloksi, Porin jalkaväkirykmentin majoitusmestarin puustelliksi. Porvoon valtiopäivien päätöksen mukaisesti ruotujakolaitos lakkautettiin vuonna 1810. Valtiopäivillä aatelisto pyysi, että puustellien isännille myönnettäisiin eliniäksi entiset palkkaedut, jolloin kapteeni Gripenberg jatkoi Hinttalan isännyyttä 1830-luvulle asti. Tämän jälkeen Hinttala vuokrattiin talopoikaistilaksi seudun talonpojille.
Pirkkalan kuntakokouksien pitopaikaksi Hinttala vuokrattiin v.1870. Kuntakokouksia pidettiin Hinttalan avarassa pirtissä vuodeen 1896 asti sekä myöhemmin vuosina 1915-20. Pirkkalan kunta vuokrasi Hinttalan valtiolta vuonna 1923. Hinttala toimi alkuvuosina kunnantoimistona. Myös Pirkkalan kunnansihteeri asui Hinttalassa muutamia vuosia. Nokian kauppalanvaltuusto piti 100-vuotisjuhlakokouksensa Hinttalan pirtissä kesäkuussa 1970.
Kankaantaan kylän koulutoimi alkoi Hinttalassa 1. syyskuuta 1893. Ensimmäisenä opettajana toimi Anni Stark. Kahden kouluvuoden jälkeen koulu siirtyi Heikkilään ja vihdoin 1900 uuteen koulutaloon Vihnusjärven rannalle, nykyisen vanhainkodin tuntumaan.
Museona
Vuonna 1946 perustettu Nokia-Seura otti päätehtäväkseen Hinttalan ränsistyneiden rakennusten pelastamisen ja Nokian kotiseutumuseon aikaansaamisen. Nokian kauppala lahjoitti Hinttalan Nokia-Seuralle tammikuussa 1947. Kunnostustyöt aloitettiin 1949, ja museo voitiin avata yleisölle syksyllä 1954. Hinttalan keskeiset rakennukset seisovat edelleen alkuperäisillä paikoillaan umpipihamuodossa.
Miespihan puolella on kirkon kanssa samanikäinen pirttirakennus (1839), uudempi pytinki (1852) sekä talousrakennuksia, joista osa on siirretty alueelle muualta. Pihan itäpäädyn aittarivi siirrettiin Villilästä moottoritien alta 1970-luvun alussa. Aitta toimii kesäaikaan kädentaitajien ja paikallisten taiteilijoiden näyttelytiloina. Aittarivin kulmalla oleva savusauna on siirretty Hinttalaan Karkun Kärppälästä. Pihan komean Pirkkalankoivun katveessa sijaitsee vilja-aitta. Hinttalan entisistä rakennuksista on purettu luhdin takana sijainnut navetta ja nykyisellä katualueella ollut talli. Umpipihan jakava kaksikerroksinen luhtiaitta on pääosin varastokäytössä. Jäljellä karjapihan puolella ovat puuliiteri ja porttirakennus, entinen rehulato. Porttirakennukset katoksen alitse kulki aikoinaan tie Penttilän taloon. Katokseen on sijoitettu suosta esiin nostettu ruuhi, pärehöylä ja viskuri ja vajan ulkopuolelle hevoskierron ratas.