Työllisyyden kuntakokeilusta Pirkanmaalla vahva pohja TE-uudistukseen
Pirkanmaan työllisyyden kuntakokeilu on tiivistänyt kuntien välistä yhteistyötä ja kokeilun aikana on kehitetty uusia palvelumalleja yhdessä laajan kumppanuusverkoston kanssa. Työnhakijat ovat arvostaneet asiantuntevaa ja henkilökohtaista palvelua ja toivovat lisää kontakteja työnantajiin.
Pirkanmaan työllisyyden edistämisen kuntakokeilu käynnistyi 1.3.2021, jolloin noin 28 000 työtöntä työnhakijaa siirtyi Pirkanmaan TE-toimistosta oman kotikuntansa työllisyyspalvelujen asiakkaiksi. Vuoden 2024 loppuun saakka kestävät työllisyyden kuntakokeilut perustuvat pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan. Siinä korostettiin kuntien roolin vahvistamista työllisyyspalvelujen järjestäjänä. Kokeiluilla on haluttu parantaa työllisyyspalvelujen vaikuttavuutta ja tarjota kunnille mahdollisuus kehittää paikallisia ratkaisuja työllisyyden edistämiseksi.
Kuntakokeilu muutosten myllerryksessä
Kokeilun aikana on koettu muutoksia, jotka ovat vaatineet kokeilukunnilta sopeutumista ja muuntautumiskykyä. Koronapandemian aikana Pirkanmaan työllisyyden kuntakokeilussa palveluja jouduttiin toteuttamaan suurelta osin etänä. Uusi valtakunnallinen työvoimapalvelumalli ja sen käyttöönotto toukokuussa 2022 toi muutoksia työnhakijoiden velvollisuuksiin ja asiakaspalvelumalliin. Hyvinvointialueiden käynnistyminen vuoden 2023 alussa siirsi työnhakijoiden ja kotoutujien sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueelle ja siirto vaatii uudenlaisten yhteistyömallien luomista. Lisäksi viimeaikaisessa talouden taantumassa työllisyyspalvelut ovat joutuneet mukautumaan kasvavaan palvelujen kysyntään, kun entistä useammat ihmiset ovat jääneet vaille työtä tai joutuneet lomautetuiksi.
Kumppanuusverkostosta elinvoimaa
Lakiin perustuvan toimivallan siirron myötä kuntien on ollut mahdollista kehittää ja rakentaa palveluja laajassa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kumppanuusverkostoa on kehitetty määrätietoisesti kuntien, elinkeinoelämän, työnantajien, TE-toimiston, Kelan, oppilaitosten, kolmannen sekä yksityisen sektorin, kuten henkilöstöalan yritysten kanssa. Yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Kumppanuusverkoston avulla on ollut mahdollista kokeilla erilaisia palvelujen tuottamisen tapoja ja yhteistyömalleja. Esimerkiksi uudenlaisten kokeilujen avulla, joissa on yhdistetty lyhytkestoista koulutusta ja työskentelyä työnantajan palveluksessa, on pystytty ohjaamaan eri aloille nopeasti työvoimaa.
Pirkanmaan työllisyyden kuntakokeilussa kuntien välinen sopimuspohjainen yhteistyö on ollut tiivistä, mikä on parantanut resurssien ja osaamisen hyödyntämistä työllisyyden edistämisessä. Kunnat ovat hyötyneet toistensa kokemuksista ja hyväksi koetuista käytänteistä edistää työnhakijoiden ja työnantajien kohtaantoa. Kuntakokeilukunnilla on ollut käytössään myös erilaisia tilannekuva- ja toimintaympäristöraportteja tiedolla johtamisen tueksi. Alueen työllisyyden keskeisiä tunnuslukuja on seurattu jatkuvasti. Seuranta on tehnyt toiminnasta ja sen tuloksista avointa ja selkeää. Ajantasainen tieto on auttanut päätöksenteossa ja tukenut asiakastyötä.
– Kuntakokeilussa kunnat ovat sopineet yhteistyöstä ja työnjaosta erillisillä sopimuksilla. Hyviä kokemuksia on saatu keskitetysti järjestetyistä palveluista sekä jaetuista henkilöstöresursseista ja aluekoordinaatiosta. Tampereen kehyskuntien alueellista toimintaa on koordinoinut kehyskuntien operatiivinen ohjausryhmä Kehrä, jossa on ollut edustus kaikista kehysalueen kunnista, kertoo Nokian kaupungin työllisyyspalvelujen päällikkö ja Tampereen kehyskuntien aluekoordinaattorina kokeilussa toimiva Marita Leppämäki.
Asiakkailta pääosin myönteistä palautetta
Työnhakijat ovat olleet pääosin tyytyväisiä kokeilukuntien tarjoamiin palveluihin. Asiakastyytyväisyyttä on kuntakokeiluissa mitattu neljä kertaa vuodessa toteutettavalla asiakaskyselyllä. Asiakaskokemuksen jatkuvaan kehittämiseen on Pirkanmaan kuntakokeilussa kiinnitetty erityistä huomiota.
Saadun palautteen perusteella asiakkaat ovat arvostaneet ystävällistä ja asiantuntevaa palvelua, sujuvaa yhteydenpitoa ja nopeita vastauksia. OMA-valmentajan tuki on koettu tärkeäksi. Asiakkaat toivovat enemmän konkreettista apua työnhakuun, selkeämpiä ohjeita ja vähemmän byrokratiaa. Toivelistalla on myös enemmän kontakteja työnantajiin, toimialatietoutta ja enemmän kasvokkaisia tapaamisia. Asiakaspalautteen ansiosta toimintaa pystytään jatkuvasti kehittämään niin, että se vastaa entistä paremmin asiakkaiden tarpeita.
Kohti uusia työllisyysalueita
Vuoden 2025 TE-palvelu-uudistuksessa työ- ja elinkeinopalvelut siirtyvät kokonaan kuntien hoidettaviksi. Pirkanmaalla uudistukseen valmistaudutaan muun muassa hyödyntämällä työllisyyden kuntakokeilusta saatuja oppeja. Valmistelua on tehty yhdessä kuntien, valtion, kumppanuusverkoston ja sidosryhmien edustajien kanssa.
– Kuntakokeilut on ollut hyvä alusta rakentaa TE-palvelut osaksi kuntien muita palveluja, edistää työllisyyttä ja kokeilla rohkeasti erilaisia toimintatapoja. Parhaat mallit otetaan mukaan TE-uudistukseen. Tältä pohjalta on hyvä ponnistaa kohti kunnille siirtyviä työllisyyspalveluja, kertoo työllisyysjohtaja Regina Saari Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluista.
Pirkanmaalle syntyy kaksi työllisyysaluetta, Läntisen Pirkanmaan työllisyysalue ja Tampereen seudun työllisyysalue. Mänttä-Vilppula siirtyy Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueelle. TE-palvelujen uudistuksen ohella on käynnissä myös kotoutumislain kokonaisuudistus. Siinä vastuu TE-palvelujen kotoutuja-asiakkaiden työvoimapalveluista ja kotoutumisen edistämisestä siirtyy kunnille.
| Perustietoa |
| Eduskunta hyväksyi lain Työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta 15.12.2020. |
| Kuntakokeilun asiakkaiksi TE-toimistoista siirtyivät työttömät työnhakijat, joilla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan, kaikki alle 30-vuotiaat työttömät työnhakijat sekä kaikki vieraskieliset ja maahanmuuttajat iästä ja työttömyyteensä liittyvästä etuudesta riippumatta. |
| Pirkanmaan työllisyyden kuntakokeilussa oli mukana 22 kuntaa. |
| Työllisyyspalvelut Suomessa siirtyvät kokonaan kuntiin 1.1.2025. |
Lisätietoja
Regina Saari
Työllisyysjohtaja
Puhelin:
050 346 9603
Sähköposti:
Tiina Leppäniemi
Työllisyyspalvelupäällikkö, Sastamala
Puhelin:
040 668 3961
Sähköposti:
Sari Ilovuori
Työllisyyspalveluiden johtaja, Valkeakoski
Puhelin:
040 335 7206
Sähköposti:
Pekka Mansikkamäki
Työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö, Ylöjärvi
Puhelin:
0503302072
Sähköposti:
pekka.mansikkamaki@ylojarvi.fi
Marita Leppämäki
Työllisyyspalveluiden päällikkö, Nokian kaupunki
Puhelin:
040 133 4432
Sähköposti:
marita.leppamaki@nokiankaupunki.fi
Vuokko Hjelt
Työllisyyspalvelupäällikkö, Mänttä-Vilppula
Puhelin:
044 058 9457
Sähköposti:
Teksti: Petra Mattila ja Marja-Liisa Tuomisaari
Kuvat: Laura Vanzo